Kävipäs kiireiselle työssäkäyvälle kolmikymppiselle kotiäidille sellainen juttu, että: Olin iltavuorossa, mikä tarkoitti sitä, että työvuoro loppuu klo.21.30 ja olen kotona n.klo.22. Naapurin emäntä siinä illan aika oli laittanut muutaman tekstarin, että nyt tarttis seuraa ja nollausta, miten ois muutama viinilasi. Minä,  ”kuuliainen” äiti-ihminen, en ole eläissään ”istuskellut iltaa” keskellä viikkoa, ellei kyseessä ole ollut loma. No hetken siinä mietin, että perskele, johan mulla alkaa tän työvuoron jälkeen kolmen päivän vapaat, ni voishan sitä ny kerran kokeilla, otetaan extremen kannalta koko juttu, kunhan aamulla jaksan nousta ylös laittamaan lapset kouluun, siihen malliin otetaan sitte, hyvin sivistyneesti.

Just joo, pääsin kotiin oma isäntä ja naapurin emäntä oli kuistilla odottamassa ihanassa ilta-auringossa ( oli muuten lämmin! ) kalja ojossa, minä siihen tarttumaan ja voi jumaliste ku maistu hyvälle puuduttavan iltavuoron jälkeen. Siinä rupatellessa meni toinen jos kolmaskin kalja ennen kuin päästiin sinne naapuriin yhelle viinilasilliselle. No päästiinhän me, jossain vaiheessa, ukko meni nukkumaan, aamulla kun oli töihin lähtö klo.5. Iltaa istuttiin, viiniä maisteltiin ja juteltiin vain niitä näitä, siis aivan ihana nollaushetki, työssäkäyvälle sivistyneelle kotiäidille, kunnes huomasin kellon ja sen, että mun pitää nousta aamulla ylös laittamaan lapset kouluun ( tai no lapsi, se meidän erityislapsi, muuthan kyllä osaisi toimia itsekin. Tällä yhdellä mussukalla vaan aamuisin on niin pahasti pasmat sekaisin eikä lääkitys todellakaan ole kohillaan, että se tarvitsee sparraajan selviytyäkseen aamuista, ja huomenaamullahan se olisin minä, voi perkele ) siis kotiin ja nukkumaan, ja vähän äkkiä.

Aamulla kellon soidessa olo oli sen mukainen, että tiesi ottaneensa edellisenä iltana. Jäin vain miettimään, että miten se muka niin tärisytti kun enhän ollut edes kauan. Laskupää toimi vielä sen verran, että sain laskettua illan saldon: klo.22-24 välisenä aikana neljä kaljaa, kaksi ja puoli lasillista viiniä ( joo piti ottaa vain yks ) ja pieni lasi kirsikkaligööriä.  NÄIN NE SIVISTYNEET IHMISET OTTAA PERKELE,  ei tarttenu enää ihmetellä miksi olo oli hutera.

No aamu meni sukkelaan, 20min ja lapsi oli puettu, syötetty, lääkitty ja menossa koulutaksin kyytiin. Huh hei.

-Känkkäränkkä kuittaa -