Joo on mennyt muuan päivä siitä kun viimeksi olen olotilaani päivittänyt. Kaikkea on sattunut ja tapahtunut ja toisaalta ei mitään ja mihinkään päästy ja kuitenkin vähän kaiken tämän päälle. Tämän kesäloman saldo: molemmat autot remontoitu, pakastin ja tietokone hajosi ja tuon jälkimmäisen ansiosta menetin kaikkiin mahdollisiin paikkoihin tunnukset ja salasanat, minä kun olen sitä idioottisorttia, jotka eivät laita salasanoja talteen (ainakaan kaikkia) vaan tallettaa ne tietokoneelle suoraan. Kyllä mulla pääsi ainakin se kymmenen kirosanaa ja lopuksi itkupotkuraivarit.

Eikä tässä vielä kaikki, notta ei kesäloma ihan tylsäksi menisi niin olen ollut kesälomani aikana vaivaisen viikon terveenä ja sen ainoan viikon aikana lapset sairasti, että vituiksi meni tämäkin loma ja rentous tästä elämästä. Jumalauta, että olen voimissani jälleen palatakseni töihin taas. Mä olen niin rikkipoikkiväsynyt ja uupunut ettei mitään järkee. Kaikista eniten mua surettaa se, ettei taaskaan, tänäkään kesänä, päästy lasten kanssa minkään sortin huvipuistoon. Mua niin säälittää nuo lapsiparat kun ne tyytyvät hiljaisesti tyhjään. Voiko elämä paskempaa olla. Toisten lapset ovat päässeet sinne sun tänne ja meidän muksut yhtenä kesävkloppuna mökille, oujee saatana. Siinähän sitä jo oliki, ei makiaa mahan täyeltä, just joo. On ne ihania, jumalauta, että nuo meidän lapset ovatkin ihania, kun eivät marmata ja vittuile siitä mitä toiset saavat ja he eivät... sitä suurempi syyllisyys mulle vain kasvaa kun nuo on oikeesti niin kilttejä ja ihania lapsia. Miettikääpä oikeesti omalle kohdalle tätä asiaa... joka kesä lapset kysyvät varovaisesti että josko tänä kesänä jonnekin päästäisiin ja varovaisesti toivovat salaa, että toive toteutuisi. Tälle kesäksi huvipuistoreissua varten rahaa oltiin laitettu säästöön, mutta mutta... kaikki alkoi siitä kun ukolle ei tullutkaan yhtä palkkaa.. autot hajos, pakastin hajos ja tietokone hajos.. meidän tulot eivät ole niin suuret, että tuollaiset menot ois piisofkeik.. ehei, me ollaan niin saatanan köyhiä, että kun lomarahoista meneekin 1500e tuuleen niin senpä jälkeen ei 8 hengen perheellä lähtä enää yhtään mihinkään. Ja sekin muuten vituttaa suunnattomasti, että kun katselet niitä hotelleja ja perhepaketteja milloin mihinkin saatanan elämyspuistoon niin se ihanteellinen perhe saatana on se kaksi aikuista ja kaksi lasta!!!! VOI JUMALAUTA! Ihan oikeesti??????? Niin, meidän perheen lapsilla haaveet kariutuivat jälleen kerran tänä kesänä.. ja mun sydän särkyy, aina vaan uudelleen ja uudelleen... Ei mene kauaakaan kun tulee se hetki kun lapset lentää pesästä ja mitä ne raukat muistavat lapsuudestaan, sen ettei koskaan päästy mihinkään.

Noh, onhan meillä kaksi asiaa mitä me kesäisin tehdään vaikka väkisin, mennään kerran kesässä mökille ja kerran kesässä junalla torille ( se kun ei onneksi maksa tälle porukalle kuin vajaa 30e). Eipä se paljon lämmitä ei, mutta muutakaan ei ole tarjota. OPETUS: Olkaamme onnellisia siitä mitä meillä on, sillä koskaan ei voi tietää milloin tulee se hetki kun mitään ei enää olekaan. Minäkin yritän tämän muistaa ja olla murehtimatta mammonasta.

- terkuin känkkäränkkä -